Työkylässä taaperon kanssa

Työpäivä alkaa usein kello seitsemän ja kahdeksan välillä, kun asiakas ilmoittaa haluavansa aamupalalle. Aamupuuron tekeytyessä mikrossa vaihdamme vaipan ja pesemme hampaat. Onneksi hampaiden pesu on tästä asiakkaasta useimmiten kivaa, joten hän jatkaa hammasharjan ryystämistä usein oikean pesun jälkeenkin.

Päivä etenee aamutoimien jälkeen joko puistoon tai muuhun aktiviteettiin, jolloin asiakas pääsee toteuttamaan itseään joko keinussa, liukumäessä tai hiekkaveistoksissa. Asiakkaan lempipuuhia näin kesällä on ollut kastelukannulla kastelu. Hellepäivinä hän on varmistanut ruohikon hyvinvoinnin, terassin pesun ja taimien kastelun. Kun kaikki on kasteltu, asiakkaalla on usein myös oma paita ja kengät märät. Kuivien vaatteiden ja lounaan jälkeen on sitten äidin omaa aikaa, kun asiakas vetäytyy päiväunille.

Iltapäivällä riittää taas energiaa. Työpäivä jatkuu nuoren innokkaan miehen perehdyttämisestä. Perehdytykseen on kesällä kuulunut potalla istumista, pihan vesihanan käyttöä ja kypsien mansikoiden tunnistamista raaoista. Välillä nopeat kädet sujauttavat suuhun raa’an mansikan tai jopa mansikan lehden. Perehdytys taitaa jatkua vielä syksylle asti. Onneksi marjat näyttävät kypsyvän hyvin, joten työvälineitä riittää.

Illan suussa rauhoitumme ja etsimme vielä tietoa usein kirjoista. Lisäkoulutusmateriaalina toimivat tällä hetkellä erilaiset kurkistuskirjat. Kun yöpuku on vaihdettu ja pandalle on annettu viimeinenkin iltarutistus, on aika painaa pää tyynyyn. Käymme vielä ilta-briiffissä läpi päivän tapahtumat ja suunnittelemme huomista. Pian silmät sulkeutuvat ja hengitys syvenee. Työpäivä on päättynyt.

Olen kotona 1v8kk poikani kanssa. Hän on innokas ulkoilija, reipas tutkimusmatkailija ja ennakkoluuloton kulinaristi. Hänen kanssaan olen oppinut elämään hetkessä ja nauttimaan niin pienistä kuin suuristakin maailman ihmeistä. Hänen oivalluksensa ovat myös avanneet omia silmiäni ja olen oppinut tarkastelemaan ympäristöä, luontoa ja ääniä uudella tavalla.