Suuhygienisti (YAMK), filosofian tohtori ja Postdoc tutkija (Helsingin yliopisto) Hanna Lähteenmäki on valittu Suomen Suuhygienistiliiton uudeksi puheenjohtajaksi seuraavalle kaksivuotiskaudelle, 1.1.2024 alkaen. Lähteenmäki on tehnyt pitkän uran suunterveyden edistämisen ja tutkimuksen parissa.
Lähteenmäki on toiminut yli kaksikymmentä vuotta suuhygienistinä Tampereella sijaitsevassa yksityisellä hammasklinikalla. Lisäkoulutuksia erilaisiin implanttihoitoihin hän on suorittanut niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Vuonna 2016 hän suoritti SHG YAMK-tutkinnon (kliininen asiantuntija) Metropoliassa Helsingissä.
Vuonna 2018 Lähteenmäki hyväksyttiin Professori Timo Sorsan ja Dosentti Taina Tervahartialan tutkimusryhmään Helsingin yliopistoon, suu- ja leukasairauksien yksikköön. Tutkijan roolissaan hän on julkaissut useita kansainvälisiä sekä suomenkielisiä artikkeleita alan lehdissä sekä toiminut alansa asiantuntijana ja luennoitsijana. Hänen tohtoritutkinnon väitöskirjan aihe käsittelee aMMP-8-entsyymi/tuolinvierustestin käytettävyyttä peri-implanttisairauksien diagnosoinnissa.
Suomalaisten suunterveyden asialla
Lähteenmäki kertoo pyrkivänsä tulevan puheenjohtajuuskautensa aikana edistämään suomalaisten suunterveyttä muun muassa suuhygienistikäyntien kela-korvauskäytäntöihin vaikuttamalla. Päämääränään hänellä on, että suuhygienistikäynnit tulisivat kela-korvattaviksi ilman hammaslääkärilähetettä.
– Me suuhygienistit olemme suunterveysalan ammattilaisia ja pystymme hyvin määrittelemään, miten usein potilaan kannattaisi suuhygienistin luona käydä tai millainen tulehdustila hänen suussaan on. Hammaslääkäri toki diagnosoi kiinnityskudossairauden potilaan suussa, mutta entä ne potilaat, jotka eivät ole käyneet hammaslääkärillä tai hänen hammaslääkärinsä on unohtanut lähetteen tehdä? Kaikille ihmisille tässä yhteiskunnassa pitäisi suunterveyden hoito taata osana hyvää terveyttä, Lähteenmäki nostaa esiin. Säännölliset suuhygienistien suorittamat suun puhdistukset pitävät yllä suunterveyttä ja auttavat ehkäisemään suusairauksia.
Kela-korvauskäytännön muutos tehostaisi hänen mukaansa myös suunterveyden hoitoalan henkilöstön resurssien käyttöä. Muutoksen myötä ihmiset voisivat myös vapaammin ja useammin käydä suuhygienistin hoidossa edistämässä suunterveyttään. Lähteenmäen mukaan, jos potilaalla on implantti suussa tai suun terveydentila on heikentynyt niin tarve suuhygienistikäynnille on puolen vuoden välein. Mikäli suu on ihan terve niin vuoden välein käynti riittää.
– Lähetteellä saatavan kelakorvauksen määrä ei ole kovin suuri siihen nähden, että suun puhdistus maksaa noin 130 euroa. kelakorvausta pitäisi nostaa, koska se ei ole ajantasainen. Muutos lisäisi potilasryhmien välistä hoidonsaatavuus tasa-arvoa.
Suuhygienisteille lisävastuuta
Toinen konkreettinen tavoite, johon Lähteenmäki pyrkii, on tarjota suuhygienistikoulutuksen saaneille mahdollisuus ottaa potilaistaan omatoimisesti peri-apikaali röntgenkuvia. Hampaiden sairauksia ei voida havaita silmällä, ja avuksi tarvitaan röntgenkuva.
– Meitä on koulutettu ottamaan peri-apikaalikuvia, mutta emme saa ottaa niitä ilman hammaslääkärin lähetettä. Suuhygienistien vastaanotoilla ei saa edes olla röntgenputkea, jolla kuvia voisi ottaa. Se olisi työkalu meille siinä missä hammaslääkäreillekin ja nykyiset lowdose käytännöt takaavat potilasturvallisuutta hyvinkin pienillä säteilyannoksilla.
– Vähemmän byrokratiaa alalle. Nämä ehdottamani muutokset parantaisivat kansanterveyttä ja varmasti myös omalta osaltaan lyhentäisivät hoitotaakkaa Suomessa.