Sosiaali- ja terveysministeriölle
Viite: Lausuntopyyntö HE 195/2024
Asia: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry puoltaa mitä kohteliaimmin uuden KELA-korvaus/lähete käytännön
muuttamismallia esityksen mukaisesti. Pidämme tervetulleena muutoksena sitä, että asiakkailla olisi
mahdollisuus saada suuhygienistin tarjoamista hoito- ja tutkimuskäynneistä KELA-korvaus ilman
hammaslääkärin lähetettä kaksi kertaa vuodessa. Suomen Suuhygienistiliitto kiittää hyvästä valmistelusta
asiaa kohtaan.
Selvityksessä kerrotaan, että yksityissektorissa hammashoitoa toteutui n. 2,1 miljoonaa KELA korvattua
käyntiä, joista vain 0,4 miljoonaa oli suuhygienistikäyntejä. Tämä kuvaa erittäin hyvin työnjaon kallistumista
enemmän korvaavaan hoitoon, enemmän kuin ennaltaehkäisevään hoitoon. Sosiaali‐ ja terveydenhuollon
palveluiden näkökulmasta terveys‐ ja hyvinvointierojen kaventaminen vaatii palveluiden saatavuuden
parantamista ja painopisteen siirtymistä nykyistä voimakkaammin perustason terveyttä edistäviin palveluihin.
Hammaslääkärin määräyksestä luopuminen madaltaa kynnystä hakeutua suuhygienistin sairauksia
ehkäisevään hoitoon ja karsii kustannuksia lisäävää päällekkäistä työtä. Työnjaon pohjalla on tullut huoli
potilasturvallisuudesta, mutta kuitenkin ajatuksena, että sote-alan ammattilaiset voivat keskittyä omaa
osaamistaan vastaavaan työhön. Näin hammaslääkärit voisivat näin delegoida nykyisiä vastuitaan muulle
henkilöstölle ja keskittyä vain kaikkein vaativimpiin tehtäviin. Ongelmana näyttäisi olevan taudinmääritys, jossa
hammaslääkärillä on päätäntävalta, diagnosointioikeus ja vastuu. Kansainvälisesti katsottuna Euroopassa
suuhygienistit voivat tehdä jo vuosia taudinmäärityksen karieksen ja kiinnityskudossairauksien osalta.
Suuhygienistien ammatti perustuu nykyiselle ammattikorkeakoulu pohjalle, jonka perusopetuksessa opetetaan
suunterveyden tutkimista ja tulkitsemista sekä hoidontarpeen arviointia. Tämä hoidontarpeen arviointi liittyy
vahvasti siihen, että suuhygienisti on pätevä arvioimaan potilaan tarvetta erilaisille suun hoidoille.
Suuhygienisti pystyy tarvittaessa myös ohjaamaan potilaan hammaslääkärille jatkohoitoihin tilanteen niin
vaatiessa.
Hyvä suun terveys vaikuttaa laajasti ihmisten hyvinvointiin, joten nimenomaan terveydenedistäminen on
avainkysymys koko kansanterveydelle ja hyvän terveyden ylläpitämiseen koko eliniän.
Nokialla 3.1.2025
Hanna Lähteenmäki
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry